lauantai 2. maaliskuuta 2013

Ei lopputuloksella olekaan merkitystä?


Ärsyttikö sinuakin aikoinaan, kun matematiikan opettaja vaati tehtäviin välivaiheet? Opettaja yritti perustella, että välivaiheet on merkittävä, eikä pelkkä lopputulos missään nimessä riitä. Opettajan oli nähtävä, miten (millaisella ajattelulla) pääsit lopputulokseen. Vaikka lopputulos olisi väärin huolimattomuusvirheen johdosta, välivaiheiden ollessa oikealla ajattelulogiikalla eteneviä, saatoit saada lähes täydet pisteet, mutta pelkästä oikeasta lopputuloksesta ilman välivaiheita 0–1 pistettä 6 pisteestä. Miksi näin?

Näin sen juuri kuuluukin mennä! Ajattelepa käänteisesti. Läimäytät matematiikan tunnilla väärän lopputuloksen paperiin. Mitä oppisit siitä, että opettaja kertoo vain lopputuloksen? Vai oppisitko (todennäköisemmin), jos opettaja käy laskun välivaiheineen läpi ja vieläpä mieluiten auttamalla sinua vaihe vaiheelta vuorovaikutuksen kera?
Opitko laittamaan ruokaa ammattitaitoisesti, jos sinulle näytetään vain lopputulos? Vai opetetaanko ammattitaito vaihe vaiheelta? Opitko siivoamaan ammattitaitoisesti, jos sinulle näytetään, millaiseen lopputulokseen on päästävä? Vai opitko paremmin, jos sinulle opetetaan siivoaminen vaihe vaiheelta?

Tiesitkö, että näyttötutkintomaailmassa osaamisen osoittaminen tapahtuu nimenomaan ”välivaiheita” arvioiden. Osaamiselle asetetut ammattitaitovaatimukset on pilkottu yksityiskohtaisiksi arvioinnin kohteiksi ja kriteereiksi, jotka tutkinnonsuorittajan tulee osoittaa tutkintotilaisuudessa (eli ”näytössä”).

Itse luulin vielä 3 vuotta sitten, että kotisiivoustaidon osaamisen ”arviointiin” riittää lopputuloksen tarkistaminen. Jos esim. arvioija ja asiakas ovat tyytyväisiä niin kaikki on ok. Mutta mitäpä, jos joku toinen ei pääsekään samaan lopputulokseen? Miten puutteelliseen osaamiseen voidaan puuttua katsomalla pelkkää lopputulosta? Ehkä siivousaineiden käytössä on puutteita? Ehkä työjärjestys on virheellinen? Vai ovatko työskentelytekniikat hukassa? Huomioiko työjärjestys hygienian? Ovatko työasennot ergonomisia? Listaa voisi jatkaa.
Miten siis osaamista voidaan arvioida? Niinpä! Ainoa oikea tapa arvioida osaamista on arvioida sitä, miten työ suoritetaan eli miten (millä menetelmillä) tiettyyn lopputulokseen päästään. En väitä, etteikö lopputuloksella ole merkitystä, mutta sillä on merkitystä, miten lopputulokseen pääsee!

Osaaminen osoitetaan välivaiheiden kautta.

P.S. Kuvassa on karkkimassan avulla tehty täytekakku. Kakku näyttää hienolta, eikö! Mutta voisitko olla varma, että kakun valmistaja osaa leipoa täytekakun? Mitä kuorrutteen alla piileekään? =D No, kakku oli ainakin hyvänmakuinen!

2 kommenttia:

  1. Otat esille tärkeän asian. Aikuiskoulutuksessa kaikki tutkinnot suoritetaan "näytöillä", ja juuri kuvailemallasi tavalla - pelkkä lopputulos ei riitä. Tästä päästäänkin toiseen aiheeseen, jota tulisi pohtia: millä tavalla järjestetään työssä olevan aikuisen työssäoppimisen ohjaus? Kuka työkavereista toimii ohjaajana, opettaen tutkinnon suorittamiseen liittyvää ammattitaitoa? Millaista osaamista ohjaaja tarvitsee? Itse katson, että osaaminen lähenee mentorin taitoja silloin, kun kyseessä on ehkä jo pitkäänkin kollegana työskennellyt työkaveri. Mikäli Suomessa lisätään oppisopimuskoulutusta poliittisten puheiden mukaisesti (vaikkakin hallituksen päätökset ovat tällä hetkellä aivan päinvastaisia), tulee työpaikkakouluttajan rooli entisestään korostumaan.

    VastaaPoista
  2. Hyvä kommentti Teea!

    Olen aivan samoilla linjoilla asiassa. Uskon, että työssä oppimiseen tulee satsata yhä enemmän lähivuosina. Ammattitaidon kartuttaminen on keskeistä ja elinikäisen oppimisen taidot ovat itsestäänselvyys.

    Osaavia työpaikkaohjaajia, mentoreita, tarvitaan. Riippuen oppijan osaamisesta sekä suoritettavan tutkinnon tasosta, työpaikkaohjaajan rooli muuttuu eri luonteiseksi. Riippuvaista ja itseohjautuvaa ohjataan eri tavoin.

    Riippuvainen (Ammatillinen perustutkinto)
    Kiinnostunut, Sitoutunut (Ammattitutkinto)
    Itseohjautuvat (Erikoisammattitutkinto)

    Johtamisen tasoja
    1) Auktoriteetti johtaja
    2) Motivoija
    3) Avustaja/konsultti
    4) Yhteistyökumppani/delegoija

    VastaaPoista